Huoli koulutuskuntayhtymästä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 18.12.2013 oli yksi hämmentävimmistä kokouksista, joihin olen osallistunut. Julkisuudessa on laajasti käsitelty henkilöstön kantoja mm. paisuneesta hallinnosta, henkilöstön jaksamisesta ja lähiopetustuntien määrän leikkauksista. Muun muassa 18.12. ja 19.12. saimme lukea Lapin Kansasta näistä asioista. Ennen kokousta valtuuston puheenjohtajistolle oli annettu henkilöstön laatima kirjenippu, joka oli määrä jakaa ryhmäkokouksissa yleisesti ryhmien tietoon.

Kyse on erittäin vakavista ja tärkeistä asioista. Mielestäni osa valtuutettuja näki kirjeen aivan liian myöhään: ryhmäkokouksessa, tuntia ennen varsinaista valtuustoa. Kokouksessa järjestettiin myös tauko, jonka aikana henkilöstön edustajilla oli mahdollisuus esittää kantojaan. Kannatan avoimuutta. En suinkaan kritisoi sitä, että henkilöstö tuo huolensa tiedoksi valtuustolle. Minua hämmentää aikataulu ja toimintatapa, koska kirjelmät ja puheenvuorot herättivät paljon avoimia kysymyksiä.

Asiat ovat sen verran vakavia, että olisin toivonut niihin enemmän perehtymisaikaa. Tilanne on vaarassa kärjistyä ja silloin unohtuu taustalla oleva tärkeä asia: opettajien huoli omasta jaksamisesta työssään ja nuorten koulutuksen laadusta.

Huoltani lisää se, että ajat eivät muutu helpommiksi. Koulutuspaikkoja tullaan leikkaamaan niin paljon, että leikkaukset tulevat näkymään väistämättä koulutuskuntayhtymässä niin henkilökunnan määrässä kuin tuntimäärässäkin. Juuri nyt emme tarvitse kärjistyvää tilannetta vaan avoimuutta ja hyvää keskusteluyhteyttä henkilöstön ja johdon välillä.

Puhetta budjetista

Alla puheeni kaupunginvaltuuston kokouksessa koskien talousarviota vuodelle 2014: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muu väki,

Olemme perimmäisten kysymysten äärellä, koska verotulot eivät riitä kattamaan palveluita. Kuitenkin meillä on yli 500 lakisääteistä velvoitetta, jotka on hoidettava.

Kokoomuksen valtuutettu Leena Harju-Autti totesi ryhmäpuheessaan, että ei-lakisääteisistä tehtävistä pitää luopua. Tuo lause sai minut kirjoittamaan viikonloppuna valmistelemani puheen uudelleen.

Yksi näistä ei-lakisääteisistä tehtävistä on Rovaniemi-lisä, eli kotihoidontuen kuntalisä. Olin suunnitellut kiitteleväni sitä, että Rovaniemi-lisä on saanut olla rauhassa syksyn aikana budjettia valmistellessa. Kuitenkin nyt heräsi pelko sen puolesta.

Toivon kuitenkin, että valtuusto päättää säilyttää Rovaniemi-lisän esityksen mukaan. Tämä hemmottelulisäksikin nimitetty tuki on rovaniemeläisille perheille äärimmäisen tärkeä osa toimeentuloa. Se menee elämiseen; jos joskus joku perhe käy uimassa, voi kysyä erästä entistä pääministeriä lainaten: ”So what?”

Talouden suunta on huolestuttava ja minusta on pelottavaa hyväksyä alijäämäinen budjetti. En ole kuitenkaan sitä mieltä, että talous paranee lakkauttamalla kaikki ei-lakisääteiset palvelut. Jostakin on luovuttava, ja meidän onkin totuttava ajatukseen, että tulevaisuudessa on pärjättävä niukemmilla resursseilla. On edessä suuri arvokeskustelun aika.

Ennaltaehkäisevä työ on yksi keino säästää pitkällä tähtäimellä. Hätkähdyttävin yksityiskohta talousarviossa on erityissairaanhoidon menot: 74,90 miljoonaa euroa on aivan liikaa. Toki sairaat on hoidettava, mutta meidän on panostettava entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, vaikka suunta onkin nyt hyvä.

Moni ei-lakisääteinen tehtävä on hengeltään ennaltaehkäisevä. Ihmisten on kyettävä huolehtimaan terveydestään paremmin. Tarvitsemme kansanterveystyötä ja omavastuisuutta.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi tarvitsemme vireää elinkeinopolitiikkaa, koska työ on parasta sosiaaliturvaa.

Vielä lopuksi; arvokeskustelusta johtuen tässä salissa ollaan monesta asiasta eri mieltä, mutta se kuuluu demokratiaan. Meillä on luotettava toisiimme ja kyettävä yhteistyöhön. Kuten niinkin viisas mies kuin Albert Einstein on joskus todennut: ”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin loimme ne”.

Tarvitsemme paitsi rakenteellisia muutoksia, myös uudenlaista yhteistyötä ja Rovaniemi-henkeä, sillä tämä kaupunki on meidän yhteinen.

Haaveissa siistit rannat

Lapin Kansa uutisoi 8.8.2013, kuinka Rakennuspalvelu Juha Keskiniva Oy on kaatanut luvattomasti rantapuistoa. Yrittäjä on toiminut luvatta ja myöntää sen itsekin artikkelissa. On täysin selvää, että jokaisen kaupunkilaisen on noudatettava lakeja ja sääntöjä – myös yrittäjien.

Lapin Kansa jatkaa aiheen käsittelyä 9.8.2013 toteamalla, että monet jokivarren asukkaat ovat ottaneet rannan viheralueita käyttöön omin luvin. Mikäli kyseessä on jonkinlainen jokivartisten ”maan tapa” sopii kysyä, ovatko sopimukset, säännöt ja ohjeet ajan tasalla ja kuinka virkamiehet asukkaita neuvovat? Vaikka Keskinivakin on toiminut vastoin sääntöjä, olisivatko virkamiehet voineet toimia muutoin kuin uhkaamalla rikosilmoituksella?

Näen syntyneessä keskustelussa laajemman asian, kuin sen miten tahallisesti tai tahattomasti sääntöjä on rikottu. Ranta-alueet ovat meille rovaniemeläisille tärkeitä. Luvaton raivaus ja siitä uutisointi ovat herättäneet jälleen rovaniemeläiset pohtimaan rannan merkitystä. Toisaalta ranta-alueista saatetaan kateilla, mutta toisaalta ne halutaan yhteiseen käyttöön. Yhteiseen käyttöön ne kuuluvatkin. 

Ranta-alueet täytyy saada siistimpään kuntoon, kuitenkin huomioiden tulvien tuhojen ehkäisy. Moni haaveilee yhtenäisestä rantaraitista, joka polveilisi pitkin rantoja. Se loisi kaupunkiin yhteisen olohuoneen, jossa voisi lenkkeillä ja nauttia Rovaniemen kauneudesta. Rantaraitti olisi kaupunkikuvallisesti merkittävä. Näin meillä kaikilla olisi oikeus rantaan. Raitin varrella voisi olla kahviloita, taidetta tai vaikkapa moderni yleinen sauna! Nämä houkuttelisivat sekä paikallisia että turisteja.

Lenkkeilin taannoin Arktikumista Kittilään päin Ounasjoen rannassa. Etsin tiettyä polkua, mutta menin aavistuksen verran väärään ja päädyin rantapöpelikköön. Lenkkarit eivät onneksi kastuneet, mutta viikatteelle olisi ollut käyttöä.

Vesiputous ja muita kesän kokemuksia

Heinäkuu on tätä kirjoittaessa vaihtumaksi elokuuksi. Kesäyöt muuttuvat pimeneviksi illoiksi. Jossain alitajunnassani soi syvästi inhoamani Mamban "Vielä on kesää jäljellä". Toivotaan kuintenkin, että kesää olisi vielä edessä. Äitiyslomaa on jäljellä vielä kuukausi ja tekisi mieli nauttia vielä kesästä.

Tänä kesänä olemme reissanneet pari kertaa Posiolla mummolassa ja kerran Sallan Naruskalla. Vuokatissa pyörähdimme pienellä lomalla. Näiden pienten matkojen innoittamana olen peilannut Rovaniemeä muihin paikkakuntiin. Tokihan Rovaniemi on mainituista paikoista suurin, mutta noita kaikkia yhdistää jollakin tapaa matkailu ja halu kehittää omaa vetovoimaa juuri matkailun avulla.

Alla oleva kuva on Posiolta Suolijärven rannalta Hietalahden mutkasta. Tästä kuljin aikoinaan kuusi vuotta lähes päivittäin kouluun. Ei varmaan tarvitsisi erikseen mainita, mutta Posiolla on kaunista.

Tämän päivän Lapin Kansan pääkirjoitus käsittelee Posiota otsikolla "Posion ihanuus pitää osata vielä tuotteistaa." Niinpä. Posion matkailun mahdollisuudet ovat jääneet naapureiden Kuusamon, Ranuan ja Rovaniemen varjoon, vaikka onneksi viime vuosina on tapahtunut paljon Posion matkailuyhdistyksen toimesta. Suuri seikkailu on muisto vain, eikä sen brändi kantanut kauas. Posiolla on kuitenkin äärettömän kauniit vesistöt, hyvät marja- ja metsästysmaat sekä valtakunnankin mittakaavassa kaksi ainutlaatuista luontokohdetta, Riisitunturin kansallispuisto sekä Korouoma. Posiota pitäisi markkinoida näillä, eikä joutsenen selässä lentävillä kissoilla. Jotenkin tuntuu, ettei posiolaiset itsekään arvosta luontokohteitaan, vaan jollakin tapaa naapurikuntien kohteita pidetään parempina.

En ymmärrä, miksi Posion päättäjät eivät lobbaa Metsähallitusta rakentamaan Posiolle luontokeskusta. Kuusamossa niitä on peräti kaksi, Oulangassa ja taajamassa Karhuntassu. Kolmas luontokeskus on aivan Sallan ja Kuusamon rajalla. Pyhälle valmistui hiljattain uusi luontokeskus Naava, joka vetää hyvin väkeä. Luontokeskus kokoaisi Posion luontokohteiden parhaat puolet saman katon alle ja vetäisi aivan taatusti väkeä. Pohjois-Suomeen saapuu paljon juuri luontomatkailijoita Etelä-Suomesta ja ulkomailta.

Vuokatti oli mielenkiintoinen lomakohde, koska sillä on paljon yhteistä Rovaniemen ja Ounasvaaran kanssa. Molempia markkinoidaan vahvasti liikuntamahdollisuuksien kautta, koska molemmilla on omat urheiluopistot. Molemmissa on myös oma laskettelukeskus. Sekä Rovaniemeltä että Vuokatista löytyy tätä nykyä myös omat Angry Birdsit. Vuokatin Angry Birds Park oli sisäpuistona monin verroin monipuolisempi kuin Rovaniemen vihaisten lintujen valtaama puisto Konttisella. Tosin Vuokatin sisäpuisto vei monin verroin euroja, koska leikkipuistona Rovaniemen Angry Bird -puisto on ilmainen. En tiedä kannattaako näitä edes verrata toisiinsa, mutta Vuokatin sisäpuistossakin oli rovaniemeläisen Lappsetin valmistamat leikkitelineet ja se oli ilo huomata.

Mielenkiinnosta ajelimme Vuokatin laelle ihailemaan maisemia. Kesän mittaan lehdissä on kirjoiteltu paljon Ounasvaaran rakentamisesta. Väkisinkin Vuokatissa etsin silmillä mökkejä rinteestä ja laelta. Vuokatinvaaran päällä on hyppyrimäki, josta ei tarvinnut mennä kovin paljon alas, jolloin törmäsi ensimmäiseen mökkiin. Vuokatin laelle mahtui mielestäni hyvin sekä luonto, ulkoilijat ja mökit. Ja niin mahtuu myös Ounasvaaralle.

Ounasvaara on yksi Rovaniemen ehdottomista helmistä. Mutta täällä on paljon hienoja vähemmän mainostettuja luontokohteita. Tänä kesänä olemme perheen kanssa piipahtaneen myös Koivusaaressa lampaita etsimässä, joita ei kuitenkaan löytynyt. Koivusaari on kerrassaan upea kohde lähes keskellä kaupunkia. Kauempana sijaitsee Auttiköngäs, josta alempi kuva on napsaistu. Tytär oli innoissaan "vesiputouksesta" ja kyllä aikuisellakin värähti sielussa virtaava vettä katsellessa. Virtaava vesi kohisi kovallä äänellä ja vaahtopäät veivät vettä eteenpäin. Älyttömän kaunista ja vaikuttava kokemus.

Rovaniemen matkailu on pitkälle tuotteistettu. Matkailu on Rovaniemellä yksi merkittävämmistä toimialoista. Se on tiedostettu ja sen kehittämiseen tehdään paljon työtä. Auttikönkään retken jälkeen pohdin, voisiko tuon upean kohteen ottaa paremmin huomioon Rovaniemen matkailussa. Ennen kuin kritiikkini pääsi valloilleen, tein sen mitä nykyihimnen tekee: menin Googleen tarkistaakseni, kuinka Rovaniemi hyödyntää Auttiköngästä matkailumarkkinoinnissa. Hakusanoilla "Rovaniemen matkailu Auttiköngäs" löytyi pienoinen yllätys. Ensimmäisenä hakutuloksena oli komeat sivut Auttikönkäästä. Arvatkaa missä? Posion matkailusivustolla.

Ryhmäpuheenvuoro 24.6.2013 kaupunginvaltuuston kokoukessa

Minulla oli ilo ja kunnia pitää Keskustan ryhmäpuheenvuoro maanantain valtuuston kokouksessa vuoden 2012 henkilöstöraportista. Puheen runko on ohessa. Puheen lopulliseen versioon tuli muutama muutos, mutta oleellisimmat asiat on alla. 

Eilinen kokous oli kokemus: se oli mielenkiintoinen, pitkä, hauska, uuvuttava, mutta ennen kaikkea tärkeä. Kokous alkoi mieleenpainuvasti, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trögin puheen jälkeen palohälyttimet pärähtivät soimaan. Kyseessä ei ollut harjoitus, vaan kaupungintalon kattoremontin aiheuttama tärinä oli saanut aikaan automaattisen hälytyksen. Odottelimme pihalla varttitunnin kauniissa kesäsäässä ja jatkoimme iltamyöhälle kokousta.

Asialistalla oli henkilöstöraportin lisäksi mm. toiminnanohjausjärjestelmä ja henkilöstöorganisaation uudistus, palvelunhankintastrategia, tilinpäätös sekä tilinpäätöskertomus. Viimeksi mainittu oli sinällään mielenkiintoinen pykälä, koska valtuusto ei myöntänyt vastuuvapautta tilaliikelaitoksen entiselle johtokunnalle ja johtajalle Lappia -talon remonttiin liittyvän pääsuunnittelijan valinnan vuoksi. Tilintarkastajien mukaan asiassa on rikottu hankintalakia. Tulemme vielä myöhemmin käsittelemään asiaa, koska tässä vaiheessa ei ole vielä selvää, mitä vastuuvapauden myöntämättömyydestä seuraa.

Näin ensimmäinen kevät valtuustokautta on takana. Paljon olen oppinut; paljon on vielä opittavaa. Paljon on tehtävää kaupunkilaisten eteen. 

***

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muu väki

Rovaniemen kaupungin henkilöstöraportti oli miellyttävää luettavaa Keskustan valtuustoryhmälle kahdesta eri syystä:

Ensinnäkin, kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Muistan hyvin muutaman vuoden takaiset otsikot siitä, kuinka kaupungin työntekijät sairastelivat paljon. Sairauspoissaolot ovat laskeneet vuoden 2009 22,1 päivästä 19,6:een. Voidaan hyvillä mielin todeta, että jotakin on tehty oikein.

Kaupunki on kiinnittänyt erityistä huomiota työhyvinvointiin, mitä Keskustan valtuustoryhmä pitää erinomaisena asiana. Jokaisella kaupungin työntekijällä on oikeus voida hyvin työssä. Ei ole väärin, jos työssä viihtyy. Uskomme, että työn ilo ja motivaatio näkyvät myös työn jäljessä ja tuotetuissa palveluissa. Työssä viihtyminen lisää myös työpaikkaan sitoutumista. 

Erityisen hyviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi Työssä tapahtuu –projekti, työntekijöille jaettavat Tyky -setelit sekä juoksukoulun tyyppiset toimenpiteet. Vaikka tämäntyyliset toimenpiteet vievät aluksi varoja, eivät nämä eurot suinkaan ole kaivoon kannettua vettä, vaan maksavat itsensä takaisin säästyneinä sairauspoissaoloina. Keskustan ryhmä toivookin, että Työssä tapahtuu –toiminta juurtuu tulevina vuosina koko kaupunkiorganisaatioon osaksi hyvää henkilöstöhallintoa.

Keskustan ryhmä on kuitenkin huolissaan, etteivät edellä mainitut ennaltaehkäisevät toimenpiteet saavuta kaikkia. Tuskin sairauspoissaolot koskaan täysin katoavat, mutta tavoitteena on oltava mahdollisimman pieni määrä. Nyt sairastaminen kasaantuu: 20% henkilöstöstä aiheuttaa 80% sairauspoissaoloista. 

Yhtenä merkittävänä työhyvinvointiin liittyvänä asiana haluan nostaa  esille sisäilmaongelmat. Ne ovat yleisin  syy ottaa yhteyttä työsuojeluun. Työntekijöitä ei saa riskeerata tällä tavalla, seurauksena voi olla elinikäisiä terveyshaittoja. Evästyksenä tilatyöryhmälle: työntekijät ja asiakkaat ansaitsevat terveet ja turvalliset tilat! Suunnitelmat tilojen korjaustarpeesta ja riittävästä remontoinnista on tehtävä nopeasti.

Toiseksi, vanhuuseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt ja vastaavasti varhaiseläkkeelle lähteminen vähentynyt.

Yhteiskunnan eläkepommin tikittäessä, Rovaniemi on onnistunut pidentämään työuria. Myös irtisanoutuneiden määrä on vähentynyt, ja oli todella alhainen, vain 1,27%. Tämä kielii paitsi taantumasta, myös siitä, että työntekijät kokevat kaupungin turvalliseksi työnantajaksi.

Vanhuseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvu ja lähes olematon irtisanomisprosentti kertonevat siitä, että Rovaniemen kaupunki ei ole työnantajana aivan hassuimmasta päästä.

Huomionarvoista on myös, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski, mutta osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi. Keskustan ryhmä painottaa, että kaupungin täytyy olla suunnannäyttäjä osatyökykyisten työllistämisessä. Kaupungin on mahdollistettava työn räätälöinti ja työn yksilöllistäminen mikäli tarve työntekijän kohdalla niin vaatii.

Työkyky ei ole on/off –napin takana; se ei ole asia jota on tai ei ole. Esimerkiksi fyysisestä vammasta tai masennuksesta kärsivä voi kuntoutuksen avulla saavuttaa osittaisen työkyvyn. Toimimalla ajoissa säästämme sekä inhimillisiä että yhteiskunnallisia resursseja. Kaupungissamme toimii useita ammatilliseen kuntoutukseen suuntautuneita projekteja, joiden kanssa kaupungin on jatkettava yhteistyötä.

Hyvät kuulijat,

Toiminnanohjausjärjestelmää ja henkilöstöorganisaatiota ollaan uudistamassa, kuten edellä tässä kokouksessa olemme asiaa käsitelleet. Paine hallinnon uudistukseen on ollut kova ja välillä on käyty kilpalaulua siitä, kuinka monta prosenttia työntekijöistä lähtee kilometritehtaalle.

Mikäli päällekkäisiä työtehtäviä todella  löytyy,  on järkevää yhdistää työtehtäviä. Rönsyt on karsittava, mutta ei voida kuitenkaan lähteä siitä, että suurilla irtisanomisilla kaupungin talous kohenisi, saati saataisiin kasvua aikaan.  Toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen myötä on kuunneltava henkilöstöä. En ole tavattoman yllättänyt, mikäli henkilöstön suunnalta kantautuisi viestiä jännitteistä ja pelosta, kuka lähtee.

Tähän meillä on reagoitava nopeasti ja huolehdittava hyvästä johtamisesta. Kun pohdin tämän puheen sisältöä, kysyin eräältä kaupungilla töissä olevalta ystävältäni, millaista oikein on olla töissä Rovaniemen kaupungilla. Menemättä yksityiskohtiin, hän mainitsi kaksi seikkaa: perehdytyksen puutteet ja johtamisen kehittämisen tarpeet. Keskustan ryhmä toivoo, että hyvään johtamiseen kiinnitetään laajemminkin huomiota. Hyvällä johtamisella ja työntekijöiden kohtaamisella vaikutetaan merkittävästi työssä jaksamiseen, viihtymiseen ja tuloksiin.

Erityisenä huolena Keskustan valtuustoryhmä haluaa nostaa esille päivähoidon johtamisen kehittämisen. Rovaniemen kaupungin talousarviossa 2013 ja taloussuunnitelmassa 2014-2016 todetaan päivähoidon osalta, että tänä vuonna laaditaan kesäkuun loppuun mennessä Päivähoidon kehittämissuunnitelma, joka sisältää johtamisjärjestelmän uudistamisen. Deadlinen lähestyessä, kysynkin, missä vaiheessa kyseinen suunnitelma on?

Henkilöstöraporttia lukiessa huomio kiinnittyi henkilöstön ikärakenteeseen. Eläköityminen tulee olemaan huimaa, koska 50-59 –vuotiaita oli yhteensä 36%. En nyt tässä halua puhua siitä, kuka eläkkeet maksaa, vaan siitä kokemuksesta, jota näillä ihmisillä on. Hiljainen tieto on saatava talteen. On kiinnitettävä huomiota myös ikääntyvien työhyvinvointiin.  Eläköitymisen myötä meidän on myös pakko kysyä, kuka tekee tulevaisuuden työt?

Opiskelijakaupunkina Rovaniemen luulisi olevan helppoa saada työntekijöitä, mutta aina ei näin kuitenkaan ole. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella tunnutaan kärsivän kroonisesta työntekijäpulasta. Oppilaitosten kanssa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä, mutta tätä on edelleen tiivistettävä.

Henkilöstö muodostaa kaupungin oman palvelun tuotannon kivijalan. Ilman Sari Sairaanhoitajaa kipeä käsi jää hoitamatta. Ilman Leena Lastenhoitajaa äiti ei pääse töihin. Ilman Pekka Puutarhatyöntekijää puistoalueet kasvavat horsmaa. Arkiset ahertajat mahdollistavat meille jokaiselle hyvän arjen. Kiitos heille rovaniemeläisten eteen tehdystä työstä.

Keskustan valtuustoryhmä merkitsee Rovaniemen kaupungin henkilöstöraportin 2012 tiedoksi.

Kiekollisia pysäköintipaikkoja Angry Birds -puiston läheisyyteen

Jätin eilisessä valtuuston kokouksessa ensimmäisen valtuustoaloitteeni. Lisäkseni sen allekirjoitti 18 keskustan valtuutettua, siis koko ryhmä. :) Toivottavasti aloite käsitellään pian ja päätökset olisivat myönteisiä, koska Angry Birds -puiston paikoitus loistaa poissaolollaan. 

Kiekollisia pysäköintipaikkoja Angry Birds –puiston läheisyyteen

Angry Birds –puisto on saavuttanut nopeassa ajassa suuren suosion rovaniemeläisten lapsiperheiden keskuudessa. Puistoon tullaan kauempaankin kuin aivan ydinkeskustasta kävelymatkan päästä. Tällöin perheet jättävät autonsa esimerkiksi Ukkoherrantien varteen tai Korkalonkadulle, koska aivan puiston välittömästä läheisyydestä ei löydy yleisölle tarkoitettuja parkkipaikkoja.

Kiekollisia, ja siis ilmaisia, pysäköintipaikkoja on alueella vähän: esimerkiksi muutama Korkalonkadulla Perhepalvelukeskuksen edessä sekä Työ- ja elinkeinotoimiston vieressä. Nekin on tarkoitettu ensisijaisesti kyseisten organisaatioiden asiakkaille.

Perheillä täytyy olla mahdollisimman matala kynnys lähteä liikkumaan. Angry Birds –puisto tarjoaa erinomaisen ja motivoivan liikkumisympäristön koko perheelle. Puiston läheisyyteen on saatava kiekollisia pysäköintipaikkoja, jolloin ulkoilusta ei tarvitsisi maksaa senttiäkään. Vastaavasti muiden suosittujen leikkipuistojen, kuten Vanhantorin vieressä olevan ns. Heppapuiston, läheisyydessä on useita kiekollisia pysäköintipaikkoja.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Ukkoherrantien Valtakadun puoleisesta päästä muutetaan vähintään kolme maksullista parkkipaikkaa kiekkopaikoiksi. Samalla vetoamme, että kaupunki kiinnittäisi huomiota turvallisuuteen huolehtimalla, että kiekollisten parkkipaikkojen välittömässä läheisyydessä olisi riittävästi turvakaiteita ajotien ja jalkakäytävän välissä.

Sanna Karhu