Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 18.12.2013 oli yksi hämmentävimmistä kokouksista, joihin olen osallistunut. Julkisuudessa on laajasti käsitelty henkilöstön kantoja mm. paisuneesta hallinnosta, henkilöstön jaksamisesta ja lähiopetustuntien määrän leikkauksista. Muun muassa 18.12. ja 19.12. saimme lukea Lapin Kansasta näistä asioista. Ennen kokousta valtuuston puheenjohtajistolle oli annettu henkilöstön laatima kirjenippu, joka oli määrä jakaa ryhmäkokouksissa yleisesti ryhmien tietoon.
Kyse on erittäin vakavista ja tärkeistä asioista. Mielestäni osa valtuutettuja näki kirjeen aivan liian myöhään: ryhmäkokouksessa, tuntia ennen varsinaista valtuustoa. Kokouksessa järjestettiin myös tauko, jonka aikana henkilöstön edustajilla oli mahdollisuus esittää kantojaan. Kannatan avoimuutta. En suinkaan kritisoi sitä, että henkilöstö tuo huolensa tiedoksi valtuustolle. Minua hämmentää aikataulu ja toimintatapa, koska kirjelmät ja puheenvuorot herättivät paljon avoimia kysymyksiä.
Asiat ovat sen verran vakavia, että olisin toivonut niihin enemmän perehtymisaikaa. Tilanne on vaarassa kärjistyä ja silloin unohtuu taustalla oleva tärkeä asia: opettajien huoli omasta jaksamisesta työssään ja nuorten koulutuksen laadusta.
Huoltani lisää se, että ajat eivät muutu helpommiksi. Koulutuspaikkoja tullaan leikkaamaan niin paljon, että leikkaukset tulevat näkymään väistämättä koulutuskuntayhtymässä niin henkilökunnan määrässä kuin tuntimäärässäkin. Juuri nyt emme tarvitse kärjistyvää tilannetta vaan avoimuutta ja hyvää keskusteluyhteyttä henkilöstön ja johdon välillä.
