Budjettivaltuuston jälkilöylyt

Eilen oli kaupunginvaltuuston vuotuinen maraton, budjettikokous. Eniten keskustelua herätti odotetusti koulut ja uimahalli. Kirjoitan molemmista ajatuksiani tiiviisti, vaikka molemmista voisi kirjoittaa enemmänkin.

On käsittämätöntä ja inhimillisesti väärin, että sisäilmaongelmia on aivan liian monessa koulussa. Samaan aikaan kaupungin talous mataa. Tämä ei ole helppo yhtälö, mutta on selviö, ettei oppilaiden ja koulujen henkilöstön terveyttä saa pilata. Olemme johdollani Rovaniemen Keskustassa tehneet jo keväällä kannanoton siitä, että uusissa kouluhankinoissa on kokeiltava elinkaarimallia, jossa siis rakennuttaja rakentaa kiinteistön ja kaupunki jää vuokralle. Rakentaja on siis vastuussa rakennuksesta myös rakentamisen jälkeen. Syksyn ajan olen ajanut johdonmukaisesti sitä, että kirjaus saadaan mukaan budjettiin. Iloa tuottikin se, että kirjaus saatiin mukaan koulutuslautakunnan osioon sekä lisäksi saimme mukaan samaan kohtaan kirjauksen, jonka mukaan koulujen uudishankkeissa kokeillaan puurakentamista. Joskus on hyvä palata askel vanhaan, ja puurakentamisen uusi nousu koulujen rakentamisessa on hyvä esimerkki tästä. Moni kertoikin eilen olevan kateellinen Pudasjärven hirsikampuksesta.

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että Syväsenvaaran koulun jatko sinetöitiin eilen koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti. Mukana oli ensin lauseke, jonka mukaan muiden koulujen muutostyöt olisivat alkaneet ensi vuonna liittyen Syväsenvaaran kouluratkaisuun. Valtuustoryhmien yhteistyöllä saimme tämän poistettua. Tietenkin, jos Syväsestä löytyisi jotain todella hälyttävää, asiaan täytyisi reagoida. Osallistuin Tilaliikelaitoksen tilaisuuteen 7.4.2016, jolloin meille selvitettiin koulun kuntoa melkein tiili tiileltä. Siellä selvisi, että koulu on muutaman vuoden pienillä korjauksilla aivan käyttökelpoinen eikä ihmiset ole siellä regoineet niin kuin muutamissa muissa kohteissa. Eipä tässä itsekään toivo Syväsen-Saaren alueen tulevan ekaluokkalaisen vanhempana kuin työrauhaa. Positiivista on myös se, että Ylikylän alueen kouluratkaisuihin myönnettiin suunnitteluraha.

Toinen pitkään puhuttanut asia oli uimahallin sijainti. Asia on kokenut monta käännettä. Alun perin vapaa-ajanlautakunta päätti keväällä rakentaa uimahallin Ounasvaaralla urheiluopiston yhteyteen. Muutama viikko sitten kaupunginhallitus taas päätti, ettei budjetissa oteta kantaa uimahallin sijaintiin vastoin kaupunginjohtajan esitystä, joka oli vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukainen. Taustalla mm. se, että kaupunkikonserniin kuulava SantaSportin pieni uimahalli lähenee elinkaarensa loppua ja kaipaa remonttia. Kaupungin uimahalli Vesihiisi on vielä huonomassa kunnossa. Uuteen halliin saataisiin mm. 50 metrin allas, joka Rovaniemeltä puuttuu. Tämä palvelisi niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin.

Eniten huolta on aiheuttanut Ounasvaaran uimahallin saavutettavuus. Maantieteellisesti halli siirtyy pari-kolme kilometriä kauemmas, mutta tässä laajassa pitäjässä se ei ole paljon. Asiat on hyvä pitää suhteellisena. Enemmän haastetta tuo se, että urheiluopisto sijaitsee ison mäen päällä ja ymmärrän hyvin, että esimerkiksi ikäihmisillä on sinne vaikeaa päästä. Siksi pidin eilen lyhyen puheenvuoron, joka meni näin:

  "Kannatan uimahallia Ounasvaaralle. Perustelut tuli hyvin edellisessä

 puheenvuorossa. Ymmärrän kuitenkin huolen siitä, kuinka Ounasvaaralle

 pääsee. Saavutettavuus ja liikenneyhteydet ovat tietenkin otettava

 huomioon uimahalli-päätöksen yhteydessä. Esitänkin pontta, jonka

 mukaan tekninen lautakunta ottaa huomioon sujuvat liikenneyhteydet

 urheiluopistolle joukkoliikenneuudistuksen yhteydessä. Kaupungista

 urheiluopistolle on mentävä oma reitti ja taattava sinne myös sujuvat

 vaihtoyhteydet."

Kaikeksi onneksi ponsiesitys hyväksyttiin ja nyt täytyy toivoa, että tekninen lautakunta uudistaa paikallisliikenteen reitit niin, että se huomioi myös urheiluopiston saavutettavuuden. Joukkoliikenneuudistus on siis jo valmisteilla teknisessä lautakunnassa ja ajoitus ponnelle on hyvä.

Tälläista siis eilen. Tällä kertaa selvisimme yhdessä päivässä ja aikaa meni ”vain” noin 12 tuntia. Jotakin olemme siis oppineet viime vuodesta, jolloin budjettia tahkottiin kahtena peräkkäisenä maanantaina aamuvarhaisesta yömyöhään.  Kokous vaati hyviä istumalihaksia ja koko päivä menikin sisällä. Tänään on ollutkin aivan uskomattaman kaunis marraskuinen päivä. Aamulla kävin pienellä kävelyllä haukkaamassa happea Ounaspaviljongilla. Voi kuinka Ounasoki oli saanut kauniin ja heleän jääpeitteen ylleen!  

Valiokunnille ei

Kunnallisvaalikauden päättyessä kaupunki valmistautuu uuteen kauteen mm. organisaatiomuutoksella. Eilen valtuustoinfossa kuulimme kaupunginjohtaja Lotvosen erinomaisen esityksen asiasta. Pidän tärkeänä kaupungin organisaatiomuutoksen toteutumista hallitusti. Sote-uudistuksen myötä kunnan rooli muuttuu etenkin hyvinvoinnin edistämisen ja elinvoimatyön suuntaan. Uudessa kuntalaissa korostuvat etenkin konserniohjaus, mutta myös kuntalaisten osallisuus. Organisaatiouudistus on laaja kokonaisuus. Siinä puhuttaa erityisesti valiokuntamalli, joka korvaisi lautakunnat. Ero on siinä, että valiokunnissa jäseniä olisivat vain valtuutetut ja varavaltuutetut. Suhtaudun tähän kriittisesti, koska vaarana on päätösvallan keskittäminen harvoille. Organisaatiomuutos on lähtökohdiltaan hyvä ja toimintaa täytyykin kehittää erityisesti lautakuntien ja valtuuston vuoropuhelulla. Valiokuntamallin sijasta vuoropuhelu täytyisi huomioida hallinto- ja johtosäännössä ja muissa toimintatavoissa. Esimerkiksi valtuustoseminaareihin voisi kutsua myös lautakuntien jäseniä, jolloin viesti kulkisi paremmin ja se tukisi osallisuutta. Myös lain vaatima sukupuolikiintiö 40%/60% olisi valiokuntamallissa haastava. Mitä jos kaupunkilaiset valitsevatkin jompaa kumpaa sukupuolta suhteessa enemmän? Jo nyt sukupuolikiintiö on aiheuttanut vaikeuksia paikkojen täyttämisessä, koska joissakin ryhmissä naisia on vähän. Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana kannan huolta myös siitä, kuinka valiokuntamalli vaikuttaa kaupunkilaisten innokkuuteen lähteä ehdolle kevään kuntavaaleihin. Kaikkia osallisuutta estäviä toimia tulee välttää ja kansanvaltaisuutta ja osallisuutta edistäviä toimia tukea.

Sote toteutuu tulevalla kaudella - ja jo se on iso muutos. Kannatan uudistamista, mutta hallitusti; maltti on valttia tässäkin.

Rautatieläistaloilla on arvoa

Viime aikoina Uudessa Rovaniemessä on kirjoiteltu paljon Rovaniemen
keskustassa sijaitsevien kolmen rautatieläistalon kohtalosta.
Asemapäällikön päiväkodin toiminta jatkuu toistaiseksi voimassa
olevalla vuokrasopimuksella ennallaan. Se onkin ainoa rakennus, jossa
on tällä hetkellä yritystoimintaa.  Kuvataidekoulu muuttaa ja
nukketeatteriyhdistyksen vuokrasopimus on päättynyt. Ei ole vielä
varmuutta, mitä taloille tapahtuu, mutta myynti on mahdollista.
Talojen kohtaloa määrittää osaltaan myös se, että ne on suojeltu
osayleiskaavassa.

En ole luonteeltani mikään intohimoinen rakennusten suojelija, mutta
näiden talojen kohdalla teen poikkeuksen. Talot ovat ainutlaatuisia
Rovaniemen katukuvassa ja muistuttavat meitä siitä Rovaniemestä, jota
ei enää ole. Jugendtyyliset talot on rakennettu ennen Suomen
itsenäistymistä vuosina 1908-10. Ajatelkaa, kuinka paljon ne ovatkaan
nähneet? Historiasta johtuen Rovaniemen keskustassa on jäljellä vain
muutamia ennen sotia rakennettuja taloja. Tämä korostaa
rautatieläistalojen arvoa.

Vanha asema eli nykyinen kuvataidekoulu sekä entinen rautatieläisten
talo eli nykyinen nukketeatteritalo ovat suojeltu osayleiskaavassa
rakennushistoriallisen, kaupunkikuvallisen ja kulttuurihistoriallisen
arvon nojalla. Entinen asemapäällikön talo eli nykyinen päiväkoti on
suojeltu kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen arvon vuoksi.
Näiden virallisten kaavoituskäsitteiden lisäksi, tai niiden
yhdistelmänä, näillä rakennuksilla on hyvinvointia luovaa arvoa. Ne
ovat kauniita puutaloja, jotka tuovat kauneudellaan hyvän mielen jo
niiden ohi kävellessä.

Käytännössä suojelu tarkoittaa, että rakennus on säilytettävä suojelun
edellyttämässä kunnossa. Mahdolliset korjaukset ja muutokset on
tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta.
Kaikki kolme rakennusta ovat osa kulttuurihistoriaamme. Kaupungin
täytyy käyttää vakavaa harkintaa siitä, kannattaako yhtäkään näistä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista myydä. Voimavarat
voisi puolestaan suunnata siihen, että taloille löytyisi talojen arvon
ymmärtävä vuokralainen.

Toisaalta pidän tärkeänä, että niissä mahdollisestaan myös nykyisen
kaltainen toiminta kohtuullisin vuokrin ja kustannuksin. En ota kantaa
kuitenkaan yksityiskohtaisemmin talojen käyttöön tulevaisuudessa,
mutta toivon, että niissä voisi olla tulevaisuudessa niin
kulttuuritoimintaa kuin vaikkapa ravintolatoimintaa tai jotain näiden
yhdistelmiä!

Väärä mielikuva

Heikki Vänttinen kirjoittaa Lapin Kansassa 27.1., että keskusta haluaa uimahallin keskustaan. Hän kertoo osallistuneensa keskustelutilaisuuteen, jossa paikalla oleva keskusta oli yksimielinen. Jää epäselväksi tarkoittaako hän kirjoituksessaan Rovaniemen keskustan asukkaita vai Keskustaa puolueena. Täsmennyksenä todettakoon, ettei Rovaniemen Keskusta poliittisena järjestönä osallistunut kyseiseen tilaisuuteen, eivätkä Rovaniemen Keskusta ja valtuustoryhmä ole vielä muodostaneet asiassa lopullista kantaa.

Oma henkilökohtainen kantani on, että mikäli kuljetusyhteydet saadaan toimimaan, uuden uimahallin rakentaminen Ounasvaaralle on järkevää. Se toisi vuositasolla noin miljoonan euron säästöt ja noille euroille olisi käyttöä esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. Uuden uimahallin rakentaminen yhdessä Santa Sportin kanssa takaa mahdollisuuden monipuolisiin allaspalveluihin ja mm. 50 metrin altaan.

Uusimman tiedon mukaan yksityinen kuntosaliketju haluaisi vuokrata Vesihiiden. Tämä kertoo siitä, että yksityisillä toimijoilla voi olla halukkuutta kehittää nykyistä uimahalli Vesihiisiä. Tämä on sellainen näkökulma, joka tulisi selvittää mahdollisimman pikaisesti. Mallissa on kuitenkin monta selvitettävää asiaa; täytyisikö kaupungin maksaa halliin kallis remontti tai täytyisikö kaupungin tukea yrittäjää jotenkin muuten, jotta esimerkiksi lippujen hinta saadaan pysymään kohtuullisena. Toivon, että asiassa löytyy mahdollisimman monia uimareita tyydyttävä ratkaisu.   

Sanna Karhu
Rovaniemen Keskustan kunnallisjärjestön pj.

(Kirjoitus julkaistu 29.1.2016 Lapin Kansassa.)