tiistai 8. marraskuuta 2016

Budjettivaltuuston jälkilöylyt


Eilen oli kaupunginvaltuuston vuotuinen maraton, budjettikokous. Eniten keskustelua herätti odotetusti koulut ja uimahalli. Kirjoitan molemmista ajatuksiani tiiviisti, vaikka molemmista voisi kirjoittaa enemmänkin.
On käsittämätöntä ja inhimillisesti väärin, että sisäilmaongelmia on aivan liian monessa koulussa. Samaan aikaan kaupungin talous mataa. Tämä ei ole helppo yhtälö, mutta on selviö, ettei oppilaiden ja koulujen henkilöstön terveyttä saa pilata. Olemme johdollani Rovaniemen Keskustassa tehneet jo keväällä kannanoton siitä, että uusissa kouluhankinoissa on kokeiltava elinkaarimallia, jossa siis rakennuttaja rakentaa kiinteistön ja kaupunki jää vuokralle. Rakentaja on siis vastuussa rakennuksesta myös rakentamisen jälkeen. Syksyn ajan olen ajanut johdonmukaisesti sitä, että kirjaus saadaan mukaan budjettiin. Iloa tuottikin se, että kirjaus saatiin mukaan koulutuslautakunnan osioon sekä lisäksi saimme mukaan samaan kohtaan kirjauksen, jonka mukaan koulujen uudishankkeissa kokeillaan puurakentamista. Joskus on hyvä palata askel vanhaan, ja puurakentamisen uusi nousu koulujen rakentamisessa on hyvä esimerkki tästä. Moni kertoikin eilen olevan kateellinen Pudasjärven hirsikampuksesta.

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että Syväsenvaaran koulun jatko sinetöitiin eilen koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti. Mukana oli ensin lauseke, jonka mukaan muiden koulujen muutostyöt olisivat alkaneet ensi vuonna liittyen Syväsenvaaran kouluratkaisuun. Valtuustoryhmien yhteistyöllä saimme tämän poistettua. Tietenkin, jos Syväsestä löytyisi jotain todella hälyttävää, asiaan täytyisi reagoida. Osallistuin Tilaliikelaitoksen tilaisuuteen 7.4.2016, jolloin meille selvitettiin koulun kuntoa melkein tiili tiileltä. Siellä selvisi, että koulu on muutaman vuoden pienillä korjauksilla aivan käyttökelpoinen eikä ihmiset ole siellä regoineet niin kuin muutamissa muissa kohteissa. Eipä tässä itsekään toivo Syväsen-Saaren alueen tulevan ekaluokkalaisen vanhempana kuin työrauhaa. Positiivista on myös se, että Ylikylän alueen kouluratkaisuihin myönnettiin suunnitteluraha.
Toinen pitkään puhuttanut asia oli uimahallin sijainti. Asia on kokenut monta käännettä. Alun perin vapaa-ajanlautakunta päätti keväällä rakentaa uimahallin Ounasvaaralla urheiluopiston yhteyteen. Muutama viikko sitten kaupunginhallitus taas päätti, ettei budjetissa oteta kantaa uimahallin sijaintiin vastoin kaupunginjohtajan esitystä, joka oli vapaa-ajanlautakunnan päätöksen mukainen. Taustalla mm. se, että kaupunkikonserniin kuulava SantaSportin pieni uimahalli lähenee elinkaarensa loppua ja kaipaa remonttia. Kaupungin uimahalli Vesihiisi on vielä huonomassa kunnossa. Uuteen halliin saataisiin mm. 50 metrin allas, joka Rovaniemeltä puuttuu. Tämä palvelisi niin kaupunkilaisia kuin matkailijoitakin.

Eniten huolta on aiheuttanut Ounasvaaran uimahallin saavutettavuus. Maantieteellisesti halli siirtyy pari-kolme kilometriä kauemmas, mutta tässä laajassa pitäjässä se ei ole paljon. Asiat on hyvä pitää suhteellisena. Enemmän haastetta tuo se, että urheiluopisto sijaitsee ison mäen päällä ja ymmärrän hyvin, että esimerkiksi ikäihmisillä on sinne vaikeaa päästä. Siksi pidin eilen lyhyen puheenvuoron, joka meni näin:

  "Kannatan uimahallia Ounasvaaralle. Perustelut tuli hyvin edellisessä

 puheenvuorossa. Ymmärrän kuitenkin huolen siitä, kuinka Ounasvaaralle

 pääsee. Saavutettavuus ja liikenneyhteydet ovat tietenkin otettava

 huomioon uimahalli-päätöksen yhteydessä. Esitänkin pontta, jonka

 mukaan tekninen lautakunta ottaa huomioon sujuvat liikenneyhteydet

 urheiluopistolle joukkoliikenneuudistuksen yhteydessä. Kaupungista

 urheiluopistolle on mentävä oma reitti ja taattava sinne myös sujuvat

 vaihtoyhteydet."
Kaikeksi onneksi ponsiesitys hyväksyttiin ja nyt täytyy toivoa, että tekninen lautakunta uudistaa paikallisliikenteen reitit niin, että se huomioi myös urheiluopiston saavutettavuuden. Joukkoliikenneuudistus on siis jo valmisteilla teknisessä lautakunnassa ja ajoitus ponnelle on hyvä.

Tälläista siis eilen. Tällä kertaa selvisimme yhdessä päivässä ja aikaa meni ”vain” noin 12 tuntia. Jotakin olemme siis oppineet viime vuodesta, jolloin budjettia tahkottiin kahtena peräkkäisenä maanantaina aamuvarhaisesta yömyöhään.  Kokous vaati hyviä istumalihaksia ja koko päivä menikin sisällä. Tänään on ollutkin aivan uskomattaman kaunis marraskuinen päivä. Aamulla kävin pienellä kävelyllä haukkaamassa happea Ounaspaviljongilla. Voi kuinka Ounasoki oli saanut kauniin ja heleän jääpeitteen ylleen!